Asiaa

Taas kerran olisi vuorossa kuvaton postaus koska tietokone on edelleen rikki eikä tällä mini läppärillä voi lisätä kuvia... No mutta otsikosta päätellen oli mulla kuitenkin muutakin asiaa kuin valitella tietokoneesta:D

Eli viime maaanantaina (23.2) olin köpöttelemässä Täplällä maastossa.
Oli jo aika pimeää, enkä nähnyt kunnolla jäisiä kohtia, joten en laukannut. Aina sulilla kohdilla
otin kuitenkin pikku pätkiä ravia. Takaisin tullessa oli jo ihan pilkko pimeää. Huomenna menen taas
Täpyllä maastoon tutkimaan reittiä kun saann kyydin jo aikaisemmin. Toivottavasti myös metsätie olisi sula, niin pääsisi sinnekkin.

Tänään olin piitkästä aikaa Fuskalla. Oli kerrassaan mahtavaa. Vielä pitää mennä ilman satulaa, mutta
haava näyttää jo aika hyvältä. Ratsastin vain rennosti kaikki askellajit läpi JA kokeilin yhtä kivaa juttua; Kuinka hyvin mä ja Fuska oikeastaan "puhutaan" toisillemme? Nähtävästi ihan hyvin. Annoin pitkät ohjat ja päästin molemmat kädet irti. Minun piti siis ohjata Fuskaa vain jaloilla ja se oli aivan uskomaton tunne kun Fuska kääntyi sen voltin. Laukassakin menin kädet ilmassa ja ratsastin vain suoraa uraa. Alkaa tuntua, että opin tuntemaan Fuskan yhä paremmin ja luottamus kasvaa.

Tulikin tässä mieleeni eräs kerta Kassulla kun olin ratsastanut vasta noin 20min ja tekeminen alkoi loppua. Siispä keksin laukkailla sitä pientä ympyrän mallista kenttää ilman satulaa, ja kädet ilmassa. Äiti ei ollut yhtään kauhuissaan :D Aina välillä ajatukset lentävät Kassuun. Se on tavallaan surullista koska ikävä vain kasvaa ja kasvaa ja ymmärrys katoaa ,että Miksi?! Miksi juuri se minulle tärkeä, rakas, ihana ja loistava poni päätettiin lähettää pois? Minun luota? Jos Kassu ei olisi lähtenyt, olisin välttynyt monen moiselta ongelmalta. Kukaan ei taida ymmärtää kuinka tärkeä se oli mulle... :(
Kaikkein pahinta on tietämättömyys. Mitäköhän ponille oikeastaan tapahtui? Mulla on aivan järkyttävä ikävä rakasta ponia, joka ois ollu mulle täydellinen ja mä varmaankin sille ??

Tämmöistä tällä kertaa ja seuraavassa postauksessa jaan teidän kanssa muistojani Kassusta... :)

-Maria

Eilen Noidalla

Otsikkokin jo kertoo, että olin eilen ratsastamassa Noidalla. Mentiin ihan maastoon
vaan kävelemään, koska tiet ja kenttä oli sen verran liukkaita. Noita oli aivan ihana!

Hain Noidan ensin tarhasta, laitoin sen kuntoon käytävällä ja hyppäsin pihalla selkään.
Sieltä suuntasimme pikkuiselle sivutielle ja käveltiin pitkin ohjin eteenpäin. Noita oli
tosi rauhallinen, vaikka sähläskin vähän aina välillä. Esim. kun koitin ohjata Noitaa´
sivummalle, niin neiti päätti kääntyä takaisin päin ja sitten tehtiin vähän ympyrää ja lopulta
olimme taas menossa suoraan eteenpäin. Noita oli paljon pienempi kuin muistin, vaikka
kaviot oli valtavat! Käveltiin sitä tietä jonkin aikaa, jonka jälkeen käännyttiin takaisin päin
ja sitten oli Noidalla kiire.

Kuvia olisi kyllä, mutta äidin tietokone hajosi ja käytän nyt omaa miniläppäriä, joka ei
suostu siirtämään kuvia:(

Tallilla véin Noidan takaisin ulos ja kuvailin heppoja. Teen jossain vaiheessa kuvapostauksen,
jos saisin tämän toimimaan. Saa nähdä, pääsenkö maanantaina ratsastamaan kun flunssa iski.
No mutta hyvää ystävänpäivää kaikille!

Puomitreeniä

Maanantaina (9.2) olin ratsastamassa Täplällä. Olikin jo huomattavasti valoisampaa
kuin aiemmin. Ennen ratsastusta kannoin kentälle kaksi puomia. Toisen oikean kierroksen
kokorataleikkaa lävistäjälle ja toisen vasemman kierroksen lävistäjälle. Sitten menin
hekemaan ponin tarhasta ja laitoin sen kuntoon.

Kävelin ensin alkukäynnit neljä kierrosta pitkin ohjin. Ensin ravasin vain kierroksen
sileällä ravia. Täplä oli jo heti alussa nopea pohkeelle ja muutenkin hyvin avuilla.
Aloin tulemaan ravissa puomeja. Tulin molempiin suuntiin muutaman kerran, jonka
jälkeen kävelin hetken. Kentän pohja oli tosihyvässä kunnossa, eikä poni liukastellut
tai epäröinyt ollenkaan. Pienen kävelytauon jälkeen tyskentelin hetken ravissa ympyröillä.
Täplä pysyi hyvin pohkeen takana ja ravikin oli reipasta aina ympyrällä. Muutaman
ympyrän jälkeen kävelin taas hetken.

Laukassa ratsastin samaa tehtävää kuin ensin ravissa. Nostin kulman jälkeen laukan.
Alussa Täplä kaahaili liian kovaa mutta muutaman kerran jälkeen laukka oli jo
rauhallisempaa. Keskityin paljon istuntaani laukannostossa, kohti puomia mentäessä
ja puomilla. Loppuverryttelyn menin sileällä. Kävelin loppukäynnit, vein Täplän karsinaan,
annoin heinät ja vedet, siinä se sitten olikin. Näpsäsin kuvan ennen ratsastusta:

Täplän vieressä seisovan ponin nimi on Noita, Täplän paras kaveri Poppiksen kanssa.
Fuskalle on tullut vatsan alle satulavyön kohdalle rupi. Se on niin paha ,ettei sillä voi
ratsastaa kuin ehkä viikon päästä ilman satulaa. Menen nyt sitten perjantaina ratsastamaan
Noidalle. Odotan sitä innolla ja vähän jännittääkin. Yritän jo perjantaina saada postauksen
ja ratsastuksesta kuvia. Tulkaa katsomaan seuraavaksi perjantaina, josko saisin tosiaan postauksen
aikaiseksi. Hyvää yötä kaikille:)

Kuvia vuosien varrelta

Tietokoneelamme on jonkin verran vanhoja kuvia ratsastelustani,
kun olin vähän nuorempi. Koitan nyt rakennella jonkinlaisen kuvapostauksen.
Kuvia on vuodesta 2012 ??

Nää kuvat on oikeesti vuodelta nakki ja papu. Molemmissa on Alvan tallin poni Eemeli,
jota pelkäsin silloin hirveesti:D Kysynkin itseltäni: Miksi tälläinen pieni, pyöreä suloinen
shetlanninponi ? Minusta poni Eemeli oli pelottava ja huurjaaa xD

Holmesin kanssa ollaan oltu vaikka kuinka monissa

Alvan tallin kisoissa. Tämäkin ponimus on minulle todella

tärkeä, ja sekin tuntenut minut yli neljä vuotta.

 

 

Nämä neljä edellistä kuvaa ovat mulle tosi tärkeitä,

koska tää tunti Holmesilla oli aivan loistava!

 

 

Alvan talli on mulle aika tärkeä, koska ratsastin siellä ensimmäiset viisi vuotta.
Kaikki ne muistot, se kaveriporukka, kesät ja kylmät talvet, alkeistunnilla talutukset...
Eikä nämä Alvan kuvat loppunu tähän! :D

 

Joskus ajattelin ,että alkaisin kilpailla Skipper-ponilla, mutta

Holmes tuntui tärkeämmältä, EIkä minulle ja Skipille oikeastaan

annettu mahdollisuutta.

 

 

Tässä olis Alvan tallin kuvat. Nyt siis tiedätte missä ratsastin

ennen Kassua, Fuskaa ja Täplää.

 

 

Tässä vielä viimeiset kisat Holmesilla. Mentiin toosi hyvin!

 

 

Samalla kun kävin Alvalla, käytiin aina silloin tällöin ystäväni

Ellan kanssa Anttilan tallilla ratsastamassa. Nämä kuvat on viimesyksystä.

(ja ei hätää, toi viiminen kuva, istuin siinä ainoastaan kuvaa ottaessa)

 

 

Kesä ja Kassu tuli. Aloin vuokraamaan sitä ja... Siinä sitten kävin kaksi

kertaa viikossa Kassulla ja kerran viikossa Alvalla.

 

 

Tykkäsin mennä Kassulla paljon ilman satulaa shortseilla.

 

 

 

 

Kesällä olin myös Ypäjän esteleirillä. Ylhäällä kuvassa

minä ja leirihoitsuni Upitus!

 

 

Nopeasti kesä päättyi, linnut lensivät Etelään ja Kassu

lähti ylläpitoon. Tämä kuva on viimeiseltä ratsastukselta.

 

 

Se poni oli menetetty. Niin kauas se vietiin, ettei varmaan

kahden tunnin ajomatka riitä. Jonnekkin yksin, sille

tuntemattomalle alueelle ratsastuskouluponiksi. Pois, mun luota

,enkä varmaan ikinä enää sitä nää...

 

 

Jonkin aikaa ratsastelin vain kerran viikossa Alvan tallilla.

Sitten löysi sydämmen valloittavan ponin, Helmin. Helmin

kanssa tunsin heti alusta lähtien samalla lailla kuin Kassulla.

Se oli sitä "rakkautta ensisilmäyksellä".

 

 

 

Valitettavasti Helmin jalalle tapahtui jotain ja se jouduttiin lopettamaan,

Luovuin toivosta. Jo toinen poni, joka vain "lähtee". Rakkaat ponit, Helmi

ja Kassu, molemmat lähtivät. :(((

 

 

 

Sitten tuli Fuska. Käytiin kokeilemassa ja poni toimi täydellisesti!

Ratsastus oli ihanaa ja ponikin vaikutti kivalta.

 

 

Fuskan kanssa ratsastus on helppoa ja huoletonta. Tosin

aluksi joka kerta kun menin tallille, jännitin ,että onko poni

sittenkin myyty tai kuollu. Helpotuksekseni se löytyi aina omasta tarhastaan.

 

 

 

Ensimmäiset hypyt Fuskalla olivat mahtavat! Silloin tuli

ekaa kertaa sellainen tunne ,että se poni on tässä nyt ja aina.

 

Jossain vaiheessa Fuskan käytös muuttui. Se alkoi pyysähdellä

ja kiukutella ratsastaessa. Syy onneksi löydettiin ja Fuskan käytös

saatiin palautettua muutaman viikon levolla. :)

 

 

Tämmöstäkin ollaan Fuskan kanssa kokeiltu.

 

 

Lopulta pääsin sellaisenkin ponin kuin Täplän luokse.

Kävin Täplällä yhtenä kesänä silloin tällöin ratsastelemassa

ja nyt aloin käymään sillä uudestaan.

 

 

 

Tässä taisikin olla kaikki kuvamateriaali, joka minulta

tietokoneelta löytyy. Aivan uusimmat kuvat ovat valitettavasti

puhelimella, enkä nyt niitä ehdi siirtää. Toivottavasti saitte

jonkinlaisen käsityksen poneista, jotka ovat olleet elämäni

varrella tärkeitä. Kiva jos jaksoit lukea postauksen ja tulkaa vaikka

uudestaan katsomaan sunnuntaina. Moikkaa! :)